Pieni piha ja erillinen pihasauna eivät kuulosta ensiajatuksella luontevalta yhdistelmältä. Moni ajattelee, että sauna tarvitsee ympärilleen väljyyttä, näkymää ja reilusti tilaa hengittää. Todellisuudessa onnistunut saunarakennus ei kuitenkaan synny neliöistä, vaan mittasuhteista ja sijoittelusta – siitä, miten rakennus saadaan liitettyä saumattomaksi osaksi pihaa. Täydellinen saunarakennus viimeistelee pihan ja näyttää siltä, kuin se olisi ollut aina siinä.
Me suomalaiset olemme sen suhteen onnellisessa asemassa, että meillä on täällä tilaa. Tonttien koot taajama-alueilla saattavat toki tuntua pieniltä, mutta muuhun maailmaan verrattuna ja eurooppalaisittainkin ne ovat melko väljiä. Manner-Euroopan tiiviisti rakennetuilla alueilla pihat saattavat jäädä helposti muutamaan sataan neliöön, kun taas suomalaisissa taajamissa omakotitalotontit ovat kooltaan jotain 500–1500 neliömetrin väliltä. Eroja löytyy taajamien väleiltä, ja trendi on täälläkin kohti pienempiä tontteja; pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa omakotitalotontit ovat usein pienempiä kuin muualla Suomessa, ja suunta on muuallakin pienenemään päin.
Pieniin tonttikokoihin, etenkin Pääkaupunkiseudulla, on syynä tonttimaan rajallisuus sekä korkeat hinnat, mutta myös se, että omakotitalojen keskimääräinen huoneistoala on viime vuosina pienentynyt niiden vähäisempien rakennus- ja käyttökustannusten vuoksi. Samalla myös tonttien koot luonnollisesti pienenevät.
Valtaosa omakotitalojen rakentajista rakentaa taloonsa tai talonsa yhteyteen edelleen kuitenkin saunan. Pääsääntöisesti siksi, että niin halutaan, mutta myös siksi, että saunattoman omakotitalon jälleenmyynti voi olla Suomessa melko hankalaa. Suuri osa omakotitalon hankkijoista pitää sitä ehdottomana vaatimuksena. Ellei saunaa ole rakennettu talon sisään, löytyy se viimeistään pihalta.
Mutta kuinka pienelle omakotitalotontille saunarakennuksen voi rakentaa?
Saunarakennus pienelle pihalle – mitä laki sanoo siitä?
Merkittävässä osassa on tietenkin tontin koko, muttei pelkästään; ratkaisevaa on omakotitalon ja muiden mahdollisten rakennusten rakentamisesta jäljelle jäänyt rakennusoikeus; vieläkö rakennusoikeutta on jäljellä.
Ennen vuotta 2025 pihasaunan rakentaminen edellytti melko raskaan ja aikaa vievän lupaprosessin läpikäymistä, mutta siihen on onneksi saatu helpotus; uuden rakentamislain mukaan alle 30 neliön saunarakennus voidaan toteuttaa ilman rakentamislupaa, kunhan muut rakentamisen ehdot täyttyvät:
- Tontin rakennusoikeutta ei saa ylittää. Jäljellä olevan rakennusoikeuden määrän saa selville kunnan rakennusvalvontaviranomaisilta.
- Rakennus ei saa olla asuinrakennus. Saunarakennuksen suhteen tämä tarkoittaa sitä, ettei löylyhuoneen viereen sijoitettavaa saunatupaa saa varustaa ruoanvalmistukseen tarkoitetulla kiinteällä sähkö-, kaasu- tai puuhellalla. Takka saunatuvassa voi toki olla.
- Asemakaavan määräyksiä, kuten rakennusten etäisyyksiä rantaviivasta tai tontin rajoista, on edelleen noudatettava. Asemakaava-alueella rakennuksen yleinen vähimmäisetäisyys naapuritontin rajasta on 4 metriä.
- Myös rakentamisen tekniset vaatimukset, kuten jätevesien käsittelyä ja paloturvallisuutta koskevat määräykset, sitovat rakentajaa samalla tavoin kuin ennen lakimuutosta.
- Mikäli hanke poikkeaa kaavasta tai kyseessä on rakentaminen kaavoittamattomalle ranta-alueelle, tarvitaan poikkeamislupa, vaikka varsinaista rakentamislupaa ei tarvittaisikaan.
- Ja koska saunarakennuksesta luonnollisesti löytyy kiuas hormeineen ja mahdollisesti myös takka, on se paloturvallisuuden vuoksi sijoitettava vähintään kahdeksan metrin päähän muista rakennuksista. Mikäli etäisyys on lyhyempi, on rakennuspalon leviämisen estämisestä pidettävä huolta rakenteellisilla tai muilla keinoilla.
Hyvin suunniteltu ja sijoitettu saunarakennus toimii yllättävän pienessäkin pihassa
Mikäli rakentamiseen liittyvät ehdot ovat kunnossa, voi pienikin piha tarjota yllättävän paljon mahdollisuuksia. Itse asiassa saunarakennuksen sijainti ja toimivuus vaikuttavat kokonaisvaltaiseen saunomiskokemukseen enemmän kuin itse rakennuksen koko.
Perinteisesti sauna sijoitetaan pihan perälle tai ainakin hieman etäämmälle muista rakennuksista. Taustalla on paloturvallisuus, mutta yhtä tärkeää on tunnelma: jo muutaman metrin kävely saunapolkua pitkin muuttaa kokemusta yllättävän paljon. Erillinen sauna tuntuu olevan irrallaan arjesta, vaikka omalla pihalla sijaitseekin. Kulkureitti kannattaa kuitenkin suunnitella siten, että se on turvallinen ja houkutteleva myös sateella, pakkasella ja pimeinä iltoina.
Sijoittelussa kannattaa huomioida myös näkymät, ilmansuunnat ja pihan valoisuus. Mihin ilta-aurinko osuu? Haluatko vilvoitella terassilla vai katsella maisemaa lauteilta käsin?
Myös näkösuojaan kannattaa kiinnittää huomiota. Pienellä tontilla suojaa ei aina synny etäisyydestä, vaan suunnista: minne päin ikkunat ja mahdollinen terassi avautuvat. Näkymää voidaan toki rajata myös istutuksilla tai aidalla.
Erillinen pihasauna toimii usein parhaiten silloin, kun sitä ei sijoiteta keskelle avointa aluetta; kun kaikkea ei näe yhdellä silmäyksellä, piha tuntuu kerrokselliselta ja syvemmältä.
Parhaimmillaan hyvin suunniteltu ja sijoitettu saunarakennus muuttaa koko pihan luonnetta. Se sitoo pihapiiriä yhteen tai jakaa sen luonnollisiin osiin. Yhtä kaikki, onnistuneesti ratkaistuna ulkotilasta tulee uuden piharakennuksen kautta suojaisampi ja viimeistellympi, ehkä myös toimivampi.
Sama toimii tietenkin myös toisinpäin; harkitsemattomasti vain pihaan lätkäisty saunamökki saattaa viedä pihalta tilan tunnun ja toimivuuden lähes kokonaan.
Toimiva saunarakennus syntyy oikeista mittasuhteista
Pienen pihan saunaa suunnitellessa huomio kannattaa kiinnittää mittasuhteisiin. Suuri rakennus ei automaattisesti tarkoita parempaa käyttökokemusta, eikä pieni sauna tunnu väistämättä ahtaalta. Lähtökohta tietenkin on, kuinka monelle henkilölle sauna halutaan mitoittaa.
Yleinen ohje on, että yhden ihmisen istuinalan leveyden lauteilla tulisi olla noin 60 cm lauteiden syvyyden ollessa samaa luokkaa.
Saunan korkeuden suunnittelussa moni kokenut saunoja pitää ohjenuoranaan suomalaisen kansantieteilijän Sakari Pälsin aikoinaan muotoilemaa “löylyn lakia”, jonka mukaan saunojan jalkojen tulisi olla kiuaskivien yläpuolella. Ohje periytyy ajoilta, jolloin saunoissa ei ollut vielä koneellista ilmanvaihtoa, ja “alakerta” varattiin peseytymiselle, niinpä se on sittemmin sisäsaunojen ja erillisten kylpyhuoneiden myötä menettänyt merkitystään. Mutta luonnolliseen ilmanvaihtoon perustuvien pihasaunojen suhteen ohjeessa lienee perää – etenkin, kun pienissä pihasaunoissa peseytyminen hoidetaan usein edelleen samassa löylytilassa.
Yleisenä ohjeena pidetään, että ylälauteen ja katon väliin jää noin 1,2 metriä tilaa. Sitä korkeamman tilan lämmittäminen kauttaaltaan vie aikaa, ja liian matalassa tilassa löylyt taasen iskevät vasten kasvoja.
Onko lämmitysratkaisulla ja kiukaan koolla väliä?
Kyllä, lämmitysratkaisulla on väliä; pieni ja kompakti tila lämpenee nopeammin ja vähäisämmällä teholla kuin suuri sauna.
Puulämmitteinen kiuas on monelle edelleen se aidoin vaihtoehto. Pehmeät löylyt, tulen ritinä ja hitaasti lämpenevän saunan tunnelma kuuluvat olennaisena osana saunakokemukseen. Puukiukaan etuna saunarakennuksessa on, ettei se luonnollisestikaan vaadi sähköliitäntää. Vastineeksi tunnelmasta puukiuas vaatii kuitenkin hieman enemmän työtä: polttopuille tarvitaan säilytystilaa, puita on lisättävä lämmityksen aikana, ja hormi sekä kiuas vaativat säännöllistä huoltoa, nuohousta sekä tuhkien tyhjennyksen.
Pienessä saunassa puilla lämmittäminen edellyttää myös lämmitystaitoja, jotta löylyt olisivat parahultaiset; eivät liian laimeat eivätkä liian kovat.
Sähkölämmitteinen sauna puolestaan korostaa helppoutta. Etenkin pienessä tilassa sauna lämpenee nopeasti, ja lämpötilaa voi säätää tarkasti. Ajastus mahdollistaa myös sen, että sauna odottaa valmiina juuri oikeaan aikaan. Pihasaunassa sähkökiuas vaatii kuitenkin riittävän sähkönsyötön ja usein voimavirtaliitännän, mikä voi lisätä rakennusprojektin kustannuksia etenkin vanhemmilla tonteilla tai kauempana päärakennuksesta. Sähkökiukaan asennuskustannukset ovat monesti puukiuasta pienemmät, kun taas käyttökustannuksissa tilanne on monesti päinvastainen.
Viime vuosina markkinoille on tullut myös hybridikiukaita, joissa yhdistyvät puu- ja sähkölämmityksen parhaat puolet. Arki-iltana sauna voidaan lämmittää nopeasti sähköllä, kun taas viikonloppuna tunnelma syntyy puukiukaan lämmöstä ja tulen loimusta. Hybridikiuas tuo käyttöön joustavuutta, mutta samalla myös tekniikkaa: ratkaisu vaatii sekä sähköliitännän että savuhormin, ja hankintahinta on tavallista kiuasta korkeampi.
Yleisesti ajatellaan, että sähkökiuas sopii paremmin pieniin ja keskikokoisiin saunoihin, kun taas suurempiin saunoihin valitaan usein puukiuas.
Entäs sitten se kiukaan koko? Kiukaan optimaalinen koko tavataan laskea saunan tilavuuden mukaan. Saunan tilavuus taasen lasketaan kertomalla keskenään löylytilan pituus, leveys sekä korkeus. Tapana on varata yksi kilowatti yhtä kuutiometriä kohden.
Saunamökki, saunatupa, vai pelkkä sauna?
Moni lähtee aluksi suunnittelemaan yksinkertaista saunaa, mutta huomaa nopeasti pohtivansa sen oheen myös oleskelutilaa. Tässä kohtaa mukaan tulee saunatupa.
Pelkkä sauna riittää hyvin silloin, kun tarkoitus on käydä löylyissä ja palata takaisin päärakennukseen. Jos taas saunasta halutaan oma paikka illanviettoon, vieraille tai rauhoittumiseen, muutama lisäneliö voi muuttaa käyttökokemuksen täysin.
Hyvin suunniteltu saunatupa ei tarvitse suurta pinta-alaa. Jo pieni tila pukuhuoneen ja löylyhuoneen yhteydessä voi tehdä rakennuksesta ympärivuotisen oleskelupaikan, lähes toisen olohuoneen.
Pienellä tontilla juuri monikäyttöisyys ratkaisee paljon. Jos sama rakennus toimii saunana, vierastilana ja oleskelupaikkana, pihalle ei tarvita useita erillisiä rakennuksia.
Pieni, mutta avara saunarakennus
Avaruus ei synny pelkästään neliöistä. Se syntyy valosta, korkeudesta ja näkymistä.
Pienessä saunarakennuksessa yksi isoimmista virheistä on tehdä tilasta liian raskas. Matala katto, pienet ikkunat ja tummat pinnat voivat saada rakennuksen tuntumaan pientäkin ahtaammalta.
Sen sijaan avara sisätila, kookkaat ikkunat ja selkeät materiaalit tekevät pienestäkin saunasta ilmavan. Erityisesti näkymä ulos vaikuttaa paljon siihen, miten tila koetaan. Kun katse pääsee jatkumaan pihalle tai maisemaan, rakennus tuntuu fyysisiä mittojaan suuremmalta.
Monesti pienessä saunarakennuksessa kannattaa myös välttää liian monimutkaista pohjaa. Selkeä linja toimii yleensä paremmin kuin neliöiden maksimaalinen hyödyntäminen. Tätä ajatusta hyödyntää hyvin LockCornerin Saunatupa Kiekerö – kompakti 20 neliömetrin kokonaisuus, josta löytyy kaikki tarvittava: sauna, tupa ja eteinen, eikä mitään liikaa.
Myös terassi kannattaa ajatella osaksi kokonaisuutta. Pienessä saunamökissä katettu ulkotila toimii usein ylimääräisenä huoneena suuren osan vuodesta. Inspiraatiota kokonaisuuden mittasuhteisiin voi hakea esimerkiksi LockCornerin Saunatupa Toimelasta.
Käy kurkkaamassa! Jos haluat suunnitella saunarakennuksen tai saunatuvan itse, saat valmiista malleistamme ajatuksia ja vinkkejä niin mittasuhteisiin, pohjaratkaisuihin kuin tilankäyttöönkin. Lisää inspiraatiota ja erilaisia ratkaisuja löytyy LockCornerin sivuilta.